Sinkkiämpäreistä säiliöautoihin

 

Toiminnan alkuvuodet

Tyrvään Vapaaehtoisen Palokunnan perustava kokous pidettiin kesäkuussa 1889 Tyrvään pitäjän Marttilan kylässä. Tärkein syy palokunnan perustamiseen oli suuren maalaistalon palo keskellä kirkasta päivää. Väkeä oli palopaikalla runsaasti mutta välineitä palon sammuttamiseen ei ollut käytettävissä.

 

Raha on ollut palokuntatoiminnassa merkittävä tekijä alusta alkaen. Jo kesällä 1889 järjestettiin arpajaiset varojen saamiseksi kalustohankintoihin. Seuraavana kesänä pidettiin kesäjuhla, joka perinteenä jatkui lähes 50 vuoden ajan. VPK:n pöytäkirjoista ilmenee, että saaduilla varoilla voitiin ostaa 20 sinkittyä ämpäriä, 60 kyynärää seilikangasta (sammutusasujen valmistukseen) ja alkeellinen miesvoimakäyttöinen paloruisku. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna palokunta osallistui kolmen tulipalon sammutukseen.

 

Alkuvuosikymmeninä palokunnan toiminta oli vilkasta ja palokunnan nimen alla toimi torvisoittokunta ja vuonna 1908 sen yhteyteen perustettiin urheiluseura, nykyinen Vammalan seudun Voima. Ulkoisesti näkyvin muistomerkki palokunnan alkuajoilta on Vammalan seuraintalo eli ”Seukku”, joka valmistui syksyllä 1906. Talo ei ollut palokunnan omistuksessa kuin 10 vuotta ja palokunnantalon jälkeen se on tooiminut mm. paikallisen pankin ja Lotta Svärd -yhdistyksen toimitiloina, päätyen lopulta Vammalan kaupungin omistukseen. Taloa käytetään edelleen pääasiassa alkuperäiseen tarkoitukseensa eli erilaisten juhlatilaisuuksien pitopaikkana.

 

Toiminnan vakiintuminen

Palokuntaa perustettaessa maamme kuului osana Venäjän keisarikuntaan. Maamme itsenäistyttyä toiminta jatkui kuitenkin tärkeimmiltä osiltaan entisellään muuttuneista olosuhteista huolimatta. Teollisuuden vähitellen lisääntyessä paikkakunnalla kaluston tarve kuitenkin kasvoi. Palokunnan pöytäkirjoihin on kirjattu, että VPK:n hallituksen kokouksessa keväällä 1930 on päätetty perustaa rahasto moottoriruiskun hankkimiseksi.  Kesti kuitenkin aina vuoteen 1934 asti ennen kuin rahavaroja saatiin kerätyksi hankintaa varten. Ruiskun kuljettamiseen tarvittavan kuorma-auton hankintapäätös tehtiin samana vuonna. Autohankintaa avusti paikallinen vakuutusyhdistys (nyk. Lähivakuutus), josta tulikin palokunnan tärkein taloudellinen tukija vuosikymmeniksi ja jonka apua on tarvittu aina viime vuosiin saakka.

 

Vuoden 1936 alussa astui voimaan ensimmäinen Tyrvään kunnan ja Tyrvään VPK:n välinen sopimus, jonka mukaan VPK alkoi toimia kunnan sopimuspalokuntana, saaden siitä kunnalta rahallisen korvauksen. VPK oli siis lähes viisikymmentä vuotta sammuttanut tulipaloja saamatta minkäänlaista korvausta yhteiskunnalta. Maassamme 1930-luvun jälkipuoliskolla alkanut suotuisa taloudellinen kehitys keskeytyi toisen maailmansodan alkaessa ja palokunnan kaluston lisähankinnat siirtyivät. Kuitenkin heti Talvisodan päätyttyä Tyrvään VPK:lle hankittiin Viipurin kaupungin hoitokunnalta ensimmäinen varsinainen paloauto, vuoden 1938 vuosimallia oleva Ford -merkkinen letkuauto. Auto palveli palokunnan eri osastoissa aina 1970 -luvun alkuvuosiin ja se on sittemmin entisöity alkuperäiseen asuunsa museoajoneuvoksi. Samalta myyjältä ostettiin myös huomattava määrä sammutuskalustoa. Näillä hankinnoilla parannettiin huomattavasti palokunnan toimintavalmiutta

 

Kohti kaupungin sopimuspalokuntaa

Jatkosodan aikana oli palokunnan toiminta melko hiljaista miesten ollessa rintamalla. Sodan jälkeen toiminta jälleen vilkastui ja kalustoakin hankittiin. Jälleen tarvittiin kuitenkin tulipalo merkittävän hankinnan käynnistämiseksi. Tyrvään kunnanvaltuuston kiistellessä 1950-luvun alussa kokouksessaan paloauton hankinnasta tuli palokunnalle hälytys, jolloin valtuusto seurasi kokoustilan ikkunoista palokunnan lähtöä tehdaspaloon. Tämän jälkeen valtuusto tekikin yksimielisen päätöksen uuden Vanaja -merkkisen sammutusauton hankinnasta Tyrvään kunnalle VPK:n käyttöön.

 

Tyrvään VPK:n toiminta on alusta alkaen perustunut useiden osastojen, alkujaan ruotujen, toimintaan. Alkuvuosina painopiste oli kirkonkylässä, jonka muodostuttua vuonna 1907 Vammalan kauppalaksi, toiminta siirtyi Nuupalan osastoon Tyrvään kunnantalon ympäristöön. Kauppalan alueen laajennuttua 1950 -luvun lopulla Nuupalan osaston toiminta loppui ja toiminta keskittyi Tyrväänkylän, Lantulan, Vihattulan, Myllymaan ja Sammaljoen osastoihin. Näillä kaikilla alueille palokuntatoimintaa oli ollut jo vuosikymmeniä. Toiminta jatkuikin vilkkaana ja 1960 -luvulla hankittiin uudet sammutusautot Tyrväänkylään 1963 ja Lantulaan 1965. Vielä ennen Tyrvään kunnan liittymistä Vammalan kaupunkiin 1973 saatiin vuonna 1971 uusi sammutusauto Vihattulan osastolle.

Kuntaliitos aiheutti suuria muutoksia VPK:n toimintaan, koska päävastuu palo- ja pelastustoimesta ei enää uudessa tilanteessa kuulunut VPK:lle vaan vakinaiselle palokunnalle. Tilanteen muuttumisesta huolimatta kalustoa edelleen parannettiin ja säiliöautomallinen paloauto Sammaljoen osastolle ostettiin vuonna 1976 ja Myllymaan osastolle 1983. Myös paineilmalaitteita ja radiokalustoa hankittiin osastoille

 

Nykyisen organisaatiomallinsa VPK sai vuonna  1985, kun Illon VPK  toiminta-alueensa siirryttyä Kiikasta Vammalaan liittyi Tyrvään VPK:n yhdeksi osastoksi. Kuntaliitoksen jälkeen ensimmäinen sammutussopimus VPK:n ja Vammalan kaupungin kanssa solmittiin vuonna 1981 ja päivitettiin 1988. Tämä sopimus sellaisenaan siirtyi aluepelastuslaitosten perustamisen yhteydessä Tyrvään VPK:n ja Tampereen aluepelastuslaitoksen väliseksi sopimukseksi.

 

Tyrvään VPK:n täyttäessä 100 vuotta vuonna 1989 monelta taholta tuotiin esille huoli vapaaehtoisen palokuntatoiminnan hiipumisesta liiallisten koulutusvaatimusten vuoksi. Tyrvään VPK on kuitenkin onnistunut välttämään tämän ja rekrytoimaan lähes vuosittain uusia sammutusmiehiä palokunnan hälytysosastoon.

Merkittävänä osa-alueena VPK:n koulutusjärjestelmässä on nuoriso-osasto. Alkujaan poikaosaston tehtävänä oli valmentaa osastojen alueella asuvia poikia sammutustehtäviin. Myös tyttöjä tuli mukaan osastojen toimintaan 1980-luvulla ja niistä tuli nuoriso-osastoja, toiminnan samalla laajentuessa nuorisotoiminnan muillekin alueille. Kuitenkin edelleen suurin osa palokunnan hälytysosastoon tulevista henkilöistä tulee nuoriso-osastojen kautta.

 

Rakentamisen vuosikymmen

Palokunnan siirryttyä toiselle vuosisadalle vaihtuivat myös senkeskeiset vastuuhenkilöt.  Peloista huolimatta palokunnan toiminta kuitenkin jatkui vireänä. Vanhat 1950- ja 1960- luvulla rakennetut paloasemat olivat käyneet vanhanaikaisiksi ja niiden uusiminen alkoi Lantulan osastossa vuonna 1990, Vihattulaan uusi paloasema valmistui 1993, Myllymaan tallin peruskorjaus ja laajennus 1996 sekä Illon uusi paloasema vuonna 2001. Tallien kanssa osittain samaan aikaan rakennettiin myös uusia paloautoja. Lantulan osaston Sisu -merkkisen kuorma-auton alustalle rakentama paloauto valmistui VPK:n 110-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1999. Myllymaan osaston kunnostama Mercedes-Benz vuonna 2003 ja viimeisenä Lantulan osaston Scanian vuonna 2005.  Tyrväänkylään hankittiin vuonna 1994 käytettynä Sisu -merkkinen säiliöauto, Illoon ostettiin Scania -merkkinen sammutusauto vuonna 2004 ja Vihattulan osaston auto korvattiin kaupungin VPK:n käyttöön luovuttamalla vuosimallia 1974 olevalla Mercedes-Benzillä vuonna 2000. Myös neljä osastoa on hankkinut käyttöönsä miehistöautot.

 

 

Kohti tulevaisuutta

Kuten jo aiemmin on todettu, Tyrvään VPK perustettiin ja toimi ensimmäiset kaksi vuosikymmentänsä Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa. Palokunta on selvinnyt yhtenäisenä yli kansalaissodan ja sotien jälkeiset murroskaudet eikä sen toimintaan toistaiseksi ole vaikuttanut ikäluokkien pieneneminen tai nuorison muuttaminen työn perässä pois ”kotikyliltään”. Palokunnan vahvuudeksi on osoittautunut sen osastorakenne, joka jakaa vastuuta eikä toiminnan ylläpito ole yksittäisten henkilöiden varassa. Tältä pohjalta Tyrvään VPK:ssa ollaan luottavaisia vapaaehtoisen palokuntatoiminnan jatkumiseen paikkakunnalla. 

 

Muokattu: 2017-03-14 (vuosi-kk-pvä)